perjantai 5. huhtikuuta 2013

Hei olen Pinja ja olen addikti

Koska bloggailu on kivempaa kuin siivoaminen ja koska tämä blogi nyt on selkeästi tullut jäädäkseen, tässäpä pieni postaus ihan Skotlannin yliopistoihin liittymättömästä aiheesta.

Mä olen neulonta-addikti. Ihan tosi. Jo vuosikausia mä olen joka syksy neulonut ainakin yhdet tai kahdet villasukat, tai vaihtoehtoisesti kaulahuivin itselleni, mutta tänä vuonna neulominen on lähtenyt ihan lapasesta (heh heh).

Koko ajan on työn alla jotakin. En osaa enää katsoa telkkaria (tai siis läppärin ruutua) ilman, että neuloisin samalla jotakin.

Tässä muutama viime aikoina valmiiksi saatu tekele.


Villasukat äidille. Tein sille ihanat pitsivartiset sukat joululahjaksi, ja mokoma meni pesemään ne pesukoneessa vastoin ohjeitani. Lanka huovuttui, joten äiti vaati korvaavat sukat tilalle. Nopsasti väsäsin tällaiset.


Töissä oli Novitan sukkia poistohinnoin superhalvalla, joten kahmin niitä tietysti sylikaupalla kotiin. Näistä väreistä syntyi sukat koulukaverille Maarialle.

Nämä valmistuivat toiselle koulukaverille Iinalle viime viikonloppuna, ja lahjoitin ne iloiselle uudelle omistajalle tänään. Toimivat hyvin myös sukkanukkeina, kuten kuvasta näkee. (Sori tytöt, pääsitte nyt Facebookin lisäksi tänne blogiin.)



Tämä ihanainen lanka oli pakko napata mukaan jollain spontaanilla kauppareissulla. Nämä sukat pidän visusti itselläni.


Nämä sukat ja lapaset valmistuivat jo muutama viikko sitten lukiokaveri Sofialle. Huomenna ajattelin lahjoa neitiä näillä uuden kodin kunniaksi.


Tämän yksinäisen sukan kaveria en löytänyt. Nämä on olleet menneen talven lempparisukat, ja sen näkee mm. haalistuneesta väristä ja kantapään rei'ästä. Väsäsin nämä, koska tarvitsin matalavartiset sukat, jotka eivät näkyisi biker-saappaiden varresta. Hyvin ovat toimineet, tosin tällä hetkellä tosiaan kannattaisi ehkä parsia hitusen...


Nämä taisin saada aikaan jo viime talvena. Toiset ehdottomat lempparit.


Loppuun vielä allekirjoittaneen naama sekä kampaus, jolle Iina ja Maaria nauroivat tänään koulussa. Äiti sanoi, että tässä on Mulan-henkisyyttä. Lähinnä pointtina oli vain saada hitusen likaiset hiukset pois naamalta, mutta näköjään mininuttura sai herätettyä paljon tunteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti