Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
Anonyymi kyseli Bloglovinin perään, joten jalona ihmisenä tein sinne toki tunnuksen hetimmiten. Ollos hyvä!
Blogilistankin kautta voi seurailla, jos se miellyttää enemmän. Pitänee nuo linkit heittää sidebariinkin kunhan jaksan väkerrellä.
tiistai 28. toukokuuta 2013
perjantai 17. toukokuuta 2013
Egon paisuttelua
Sain eilen aivan ihanan meilin. Olen siis työharjoittelussa erään viikottaisen aikakauslehden nettipuolella ja eilen kävin yhden printtipuolen toimittajan kanssa siellä Kalevan pariskunnan tiedotustilaisuudessa. Oli aikamoinen kuhina, sen voin sanoa.
Tein siitä sit nettiin jutun, jonka heitin ko. toimittajalle luettavaksi. Illalla oli työmeiliin putkahtanut tällainen viesti:
Kyllä tällaset kommentit ruokkivat mun paisuvaa egoani äärimmäisen hyvin.
No ei, on oikeesti tosi hienoa saada kokeneilta toimittajilta palautetta. Ja etenkin se, että heidän mielestään olen alalle sopiva, tuntuu kyllä erittäin kivalta. Ehkä musta joskus vielä oikeesti toimittaja tuleekin, heh.
Tein siitä sit nettiin jutun, jonka heitin ko. toimittajalle luettavaksi. Illalla oli työmeiliin putkahtanut tällainen viesti:
SAANKO ITKEÄ?????
Hei Pinja,
Sain viestisi vasta nyt kun olin jo ehtinyt lähteä toimituksesta.
Hyvän jutun olit kirjoittanut!
Olin vaikuttunut tavastasi käyttäytyä tyynesti stressaavassa tilanteessa. Olit hyvin rauhallinen ja toimit ammattimaisesti. Ihan kuin olisit ollut vastaavissa tilanteissa aikaisemminkin.
Sinulla tuntuu olevan monia hyviä ominaisuuksia, joita toimittajan työssä tarvitaan.
Jos ei jostain syystä nähdä ennen kuin lähdet, niin hyvää kesää ja onnea matkaan.
Kyllä tällaset kommentit ruokkivat mun paisuvaa egoani äärimmäisen hyvin.
No ei, on oikeesti tosi hienoa saada kokeneilta toimittajilta palautetta. Ja etenkin se, että heidän mielestään olen alalle sopiva, tuntuu kyllä erittäin kivalta. Ehkä musta joskus vielä oikeesti toimittaja tuleekin, heh.
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Hammaslääkärin varaaminen on jännittävää ja mielenkiintoista puuhaa
Siis ei ole todellista, meni kolme minuuttia tuon äskeisen postauksen julkaisemisesta, kun ajanvaraustäti soitti hammaslääkäristä. :--D Kannattaa vähän höyrytä mielensisäisesti, niin johan alkaa tapahtua.
Tai siis tapahtua ja tapahtua, mulla on kuulemma joku hoitosuunnitelma siellä hammaslääkärillä (ei ollut mitään hajua tällaisestakaan), ja tämän suunnitelman mukaan seuraava tarkastuskerta olis marraskuussa. Kuulemma tarkastuksia ei saa varattua hoitosuunnitelman ulkopuolella??
Asiaanhan ei tietenkään vaikuttanut se, että mainitsin häipyväni maasta syyskuussa. Hu-oh.
Koska viisaudenhampaat ei ole mulla (vielä) oireilleet, en siis pääse julkiselle hammaslääkärille ennen lähtöä. Mahtavuutta.
Ei kun soitto yksityiselle ja kelakorvaukset laulamaan. Jihuu jihuu! Nyt on tarkastus varattu parin viikon päähän. Aikaisemminkin olis ollut aikoja, mutta en viitsinyt ihan työpäivän keskelle sellasta varata.
Bongasin aiheesta samansuuntaisen blogikirjoituksen SK:n sivuilla olevasta Nuorten Ääni -toimituksen Megafoni-blogista. Samaa koitti rakas isukki päähäni eilen takoa, eli kyllä se vaan niin on, että valehdella täytyy, jos haluaa päästä lääkäriin nopsasti.
Tai siis tapahtua ja tapahtua, mulla on kuulemma joku hoitosuunnitelma siellä hammaslääkärillä (ei ollut mitään hajua tällaisestakaan), ja tämän suunnitelman mukaan seuraava tarkastuskerta olis marraskuussa. Kuulemma tarkastuksia ei saa varattua hoitosuunnitelman ulkopuolella??
Asiaanhan ei tietenkään vaikuttanut se, että mainitsin häipyväni maasta syyskuussa. Hu-oh.
Koska viisaudenhampaat ei ole mulla (vielä) oireilleet, en siis pääse julkiselle hammaslääkärille ennen lähtöä. Mahtavuutta.
Ei kun soitto yksityiselle ja kelakorvaukset laulamaan. Jihuu jihuu! Nyt on tarkastus varattu parin viikon päähän. Aikaisemminkin olis ollut aikoja, mutta en viitsinyt ihan työpäivän keskelle sellasta varata.
Bongasin aiheesta samansuuntaisen blogikirjoituksen SK:n sivuilla olevasta Nuorten Ääni -toimituksen Megafoni-blogista. Samaa koitti rakas isukki päähäni eilen takoa, eli kyllä se vaan niin on, että valehdella täytyy, jos haluaa päästä lääkäriin nopsasti.
maanantai 13. toukokuuta 2013
"Nyt taitaa vihan aallot lyödä rantaan"
Just joku salaperäinen anonyymi kommentoi, että ihanan iloinen sävy täällä blogissa. :--D Nyt vähän ranttaan, että saadaan tämäkin asia oikeille raiteille.
Mä olen äärimmäisen laiska hoitamaan kaikenlaisia pakollisia asioita - siis lääkäriaikoja ja muita. Ylipäätään mikään, mikä vaatii ajanvarauksen ja puhelinsoiton, on ollut mulle suuri prokrastinaation aihe. Vähän on ollut tällaista social awkwardnessia ilmassa, mutta viime aikoina olen kunnostautunut asian saralla! Hyvä minä.
Noh, ei vanha koira uusia temppuja opi, joten piileviä tapojani kunnioittaen olen lykännyt viime aikoina kahta asiaa oikein reippaasti. Tai siis en ole "muistanut" niitä hoitaa.
Viisaudenhampaani punkesivat yläikenissä esiin tuossa kuukausi - pari sitten, ja vanhempien kauhutarinoista huolimatta en ole vieläkään saanut tarkastusaikaa varattua. Asiaa ei tietenkään auta se, etten ole hammaslääkärien suurin fani (toisaalta kukapa olis. Mietin vaan, onko hammaslääkäri oikeasti kutsumusammatti, ja ovatko sen harjoittajat kaikki sadisteja).
Toinen asia, joka pitäisi hoitaa kesän aikana, on uusi passi. Ja tietysti parempi olisi, jos senkin hoitaisin hyvissä ajoin ennen syksyä.
No niin, tänään sitten päätin tarttua härkää sarvista ja hoitaa molemmat ajanvaraukset alta pois. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä.
Soitin hammaslääkärin ajanvaraukseen, ja tottahan toki "kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt kiireisiä". Onneksi Helsingin kaupungin terveydenhuoltopalveluilla on nykyään niin hieno ja mahtava takaisinsoittopalvelu, joten ei hätää.
Puolitoista tuntia odottelin kunnes ajanvaraus meni kiinni kello 15.00. Eivät soittaneet takaisin. Eikä sinne voi edes soittaa uudestaan, koska lempeä naisääni ilmoittaa nauhalla, että "numeronne on tallentunut järjestelmäämme. Soitamme teille takaisin". NIIN VARMAAN.
Olis ihan kiva saada varattua aika suht nopsaan, koska alle neljän kuukauden päästä tosiaan häivyn maasta. (Ei apua, en ollut tajunnut että siihen on noin vähän aikaa. Help.)
No eipä se passihakemuksen ajanvarauksen hoitaminenkaan sujunut yhtään paremmin. Ajattelin, että kätevästi varaan ajan Pasilan poliisiasemalle, koska olen siinä lähellä työharjoittelussa. Noh, passihakemuksia voi varata aikavälille 8.00-16.00. Olen työharjoittelussa kello 9.00-17.00. Enkä TODELLAKAAN aio nousta kuudelta ihan vaan sen takia, että pääsen heittämään jonkun hakemuksen virkailijalle ja maksamaan siitä 52 euroa (kyllä, uusi passi maksaa 52 euroa).
Työharjoittelun loppumisen jälkeen seuraava ajankohta, kun pääsisin passikuvat ottamaan ja hakemuksen jättämään (ilman että pitäisi herätä kuudelta, koska siihen en nyt vaan yksinkertaisesti suostu), onkin sitten kesäkuun toisella viikolla. Varausjärjestelmän kalenteri ei tietenkään edes ylety sinne asti.
Kerrankin, siis KERRANKIN otin itteäni niskasta kiinni ja yritin hoitaa hommat ajoissa (tai en näiden hampaiden kanssa kyllä ole ajoissa liikenteessä, mutta eivätpähän ole ainakaan vielä ihan tulehtuneet ja syöpäiset) niin EI ONNISTU. Kyllä se vaan niin on ettei koskaan kannattais edes yrittää.
Mä olen ihan uskomattoman taitava lietsomaan itteni äärimmäisen kiukkuiseksi, ja niinhän siinä taas kävi. Avauduin vähän espoottarille whatsappissa, ja siitä tuo otsikon lausahdus. Kyllä Iina on vaan oikeessa. :--D Tämä tyttö saa tsunamit aikaseksi erittäin helposti.
Nyt lähinnä naurattaa, miten kiukkuinen olin noinkin pienestä asiasta. Mutta kai se on hyvä, että on edes jonkinlaista tunneskaalaa...
Huomenna uus yritys hammaslääkärin suhteen! Ja onneksi passi valmistuu kyllä parissa viikossa, eli sen suhteen ei ole mitään kiirettä. (Näinhän mä nyt sanon ja elokuun vikalla viikolla huomaan, että unohdin hoitaa koko asian.)
Mä olen äärimmäisen laiska hoitamaan kaikenlaisia pakollisia asioita - siis lääkäriaikoja ja muita. Ylipäätään mikään, mikä vaatii ajanvarauksen ja puhelinsoiton, on ollut mulle suuri prokrastinaation aihe. Vähän on ollut tällaista social awkwardnessia ilmassa, mutta viime aikoina olen kunnostautunut asian saralla! Hyvä minä.
Noh, ei vanha koira uusia temppuja opi, joten piileviä tapojani kunnioittaen olen lykännyt viime aikoina kahta asiaa oikein reippaasti. Tai siis en ole "muistanut" niitä hoitaa.
Viisaudenhampaani punkesivat yläikenissä esiin tuossa kuukausi - pari sitten, ja vanhempien kauhutarinoista huolimatta en ole vieläkään saanut tarkastusaikaa varattua. Asiaa ei tietenkään auta se, etten ole hammaslääkärien suurin fani (toisaalta kukapa olis. Mietin vaan, onko hammaslääkäri oikeasti kutsumusammatti, ja ovatko sen harjoittajat kaikki sadisteja).
Toinen asia, joka pitäisi hoitaa kesän aikana, on uusi passi. Ja tietysti parempi olisi, jos senkin hoitaisin hyvissä ajoin ennen syksyä.
No niin, tänään sitten päätin tarttua härkää sarvista ja hoitaa molemmat ajanvaraukset alta pois. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä.
Soitin hammaslääkärin ajanvaraukseen, ja tottahan toki "kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt kiireisiä". Onneksi Helsingin kaupungin terveydenhuoltopalveluilla on nykyään niin hieno ja mahtava takaisinsoittopalvelu, joten ei hätää.
Puolitoista tuntia odottelin kunnes ajanvaraus meni kiinni kello 15.00. Eivät soittaneet takaisin. Eikä sinne voi edes soittaa uudestaan, koska lempeä naisääni ilmoittaa nauhalla, että "numeronne on tallentunut järjestelmäämme. Soitamme teille takaisin". NIIN VARMAAN.
Olis ihan kiva saada varattua aika suht nopsaan, koska alle neljän kuukauden päästä tosiaan häivyn maasta. (Ei apua, en ollut tajunnut että siihen on noin vähän aikaa. Help.)
No eipä se passihakemuksen ajanvarauksen hoitaminenkaan sujunut yhtään paremmin. Ajattelin, että kätevästi varaan ajan Pasilan poliisiasemalle, koska olen siinä lähellä työharjoittelussa. Noh, passihakemuksia voi varata aikavälille 8.00-16.00. Olen työharjoittelussa kello 9.00-17.00. Enkä TODELLAKAAN aio nousta kuudelta ihan vaan sen takia, että pääsen heittämään jonkun hakemuksen virkailijalle ja maksamaan siitä 52 euroa (kyllä, uusi passi maksaa 52 euroa).
Työharjoittelun loppumisen jälkeen seuraava ajankohta, kun pääsisin passikuvat ottamaan ja hakemuksen jättämään (ilman että pitäisi herätä kuudelta, koska siihen en nyt vaan yksinkertaisesti suostu), onkin sitten kesäkuun toisella viikolla. Varausjärjestelmän kalenteri ei tietenkään edes ylety sinne asti.
Kerrankin, siis KERRANKIN otin itteäni niskasta kiinni ja yritin hoitaa hommat ajoissa (tai en näiden hampaiden kanssa kyllä ole ajoissa liikenteessä, mutta eivätpähän ole ainakaan vielä ihan tulehtuneet ja syöpäiset) niin EI ONNISTU. Kyllä se vaan niin on ettei koskaan kannattais edes yrittää.
Mä olen ihan uskomattoman taitava lietsomaan itteni äärimmäisen kiukkuiseksi, ja niinhän siinä taas kävi. Avauduin vähän espoottarille whatsappissa, ja siitä tuo otsikon lausahdus. Kyllä Iina on vaan oikeessa. :--D Tämä tyttö saa tsunamit aikaseksi erittäin helposti.
Nyt lähinnä naurattaa, miten kiukkuinen olin noinkin pienestä asiasta. Mutta kai se on hyvä, että on edes jonkinlaista tunneskaalaa...
Huomenna uus yritys hammaslääkärin suhteen! Ja onneksi passi valmistuu kyllä parissa viikossa, eli sen suhteen ei ole mitään kiirettä. (Näinhän mä nyt sanon ja elokuun vikalla viikolla huomaan, että unohdin hoitaa koko asian.)
lauantai 11. toukokuuta 2013
Väsyneen elämän säälittävät kohokohdat
Ärsyttävää, kun on koko ajan sellainen jee haluan bloggailla -fiilis, mutta eihän mun kaltaisen vätyksen elämässä tapahdu yhtään mitään bloggaamisen arvoista. Mutta turinoidaan nyt sitten elämän turhuuksista (ihan kuin mä täällä mitään muuta tekisinkään).
Työharjoittelussa edelleen luuhaan, eli siellä menee arkipäivät ysistä viiteen. Viikonloppuiltapäivät ja -illat raadankin sitten armaassa Valtsussa, eli suhteellisen väsynyttä on meno parhainakin päivinä. Oon sen verran mukavuudenhaluinen löhnijä, että työharjoittelun jälkeiset tunnit käytän lähinnä Simssin pelaamiseen ja muihin turhiin aktiviiteetteihin, ja kymmeneltä kutsuukin sitten jo peti. Ei tällainen vanha rahnus jaksa haasteellisempia puuhia. Vanhuus ei tule yksin.
Vapusta selvisin kutakuinkin hengissä, tosin ei tuo silloinen flunssa ja kaupungilla luuhaaminen kyllä sopineet hyvin yhteen. Mutta pakkohan sitä skumppaa oli lähteä kiskomaan, kun sille siunattu päivä on kerran kalenterissa. Vappupäivä menikin sitten iloisesti sängynpohjalla torkkuen.
Sinänsä on kyllä ollut kiva, että tässä oli vappua ja helatorstaita, koska sain mäkin sitten enemmän kuin yhden onnettoman vapaapäivän (joita ei aina ole edes ollut sitä yhtä) per viikko. Kyllä on kelvannut.
Helatorstaita edeltävä keskiviikko (helatorstain aatto? Kuulostaa hienolta) meni rattoisassa seurassa vanhojen lukiotovereiden kanssa, ja pääsin ekaa kertaa tänä keväänä istuskelemaan puistoon nauttimaan auringosta ja mallasjuoman iloista. Kyllä se vaan on pienestä kiinni, onni nimittäin. Hyvä ilma, hyvä seura, hyvä juoma, ja tämä tyttö on onnesta soikeena.
Ei kuulkaas, lisätäänpä tuohon edelliseen listaan vielä hyvä musiikki. Koska tsaijaijaijaijaii helatorstai päättyi ehkä maailmankaikkeuden parhaimpaan keikkaan, nimittäin Two Door Cinema Club päräytti Circuksessa sellaiset setit että oksat pois. Kyllä siinä puolentoista tunnin päättömässä jorailussa muutamat kalorit kului ja hiki roiskui. Puoli yhden aikaan sänkyyn kaatu kuolemanväsynyt mutta ilosta sykkivä Pinja. Mikään ei vaan voita livemusiikkia.
Siinähän nuo elämän highlightit sitten olikin. Harjoittelua on vielä ens viikko ja kaksi päivää sitä seuraavalla viikolla (korvaamaan nuo menetetyt vaput ja helat). Jännä meno sinänsä, koska saattaa lakko ja työsulku iskeä päälle ihan viime metreillä heh heh heh. Siinäpä oliskin hieno päätös elämäni ensimmäiselle työharjoittelulle. Mutta toivokaamme parasta. VKL pysyköön aisoissa.
Kohta taas kuulen Valintatalon sulokutsun. Onneks huomenna on vapaapäivä niin saan ihan rehellisesti lohnia. Ja ehkä vähän urheillakin, eipä oo siihenkään ollut energiaa tässä viime hetkinä. Ikiflunssa on vihdoin syrjäytynyt (kaikki koputtaa puuta), joten ehkä uskallan vähän persettä tästä tuolista nostaakin.
Pitäis pitkästä aikaa kaivaa järkkäri pölyttymästä kaapin perältä. Nää iPhone-kuvailut on vähän mitä on. Toisaalta tuleepahan ikuistettua ihan oikeasti kaiken näköistä puuhailua, kun ei räpsiminen tuolla luurilla vaadi samanlaisia toimenpiteitä kuin järkkärin kanssa säätäminen.
Mutta joo. Elämä on ihan kivaa! On kevät!
Tsau!
 |
| Äiti sai vappupallon. Olin totta kai katkera. |
 |
| Dösärillä on oiva aika ikuistaa naama luuriin. |
Sinänsä on kyllä ollut kiva, että tässä oli vappua ja helatorstaita, koska sain mäkin sitten enemmän kuin yhden onnettoman vapaapäivän (joita ei aina ole edes ollut sitä yhtä) per viikko. Kyllä on kelvannut.
Helatorstaita edeltävä keskiviikko (helatorstain aatto? Kuulostaa hienolta) meni rattoisassa seurassa vanhojen lukiotovereiden kanssa, ja pääsin ekaa kertaa tänä keväänä istuskelemaan puistoon nauttimaan auringosta ja mallasjuoman iloista. Kyllä se vaan on pienestä kiinni, onni nimittäin. Hyvä ilma, hyvä seura, hyvä juoma, ja tämä tyttö on onnesta soikeena.
Siinähän nuo elämän highlightit sitten olikin. Harjoittelua on vielä ens viikko ja kaksi päivää sitä seuraavalla viikolla (korvaamaan nuo menetetyt vaput ja helat). Jännä meno sinänsä, koska saattaa lakko ja työsulku iskeä päälle ihan viime metreillä heh heh heh. Siinäpä oliskin hieno päätös elämäni ensimmäiselle työharjoittelulle. Mutta toivokaamme parasta. VKL pysyköön aisoissa.
 |
| Tältä näytti viime lauantai iltavuoron jälkeen. |
Pitäis pitkästä aikaa kaivaa järkkäri pölyttymästä kaapin perältä. Nää iPhone-kuvailut on vähän mitä on. Toisaalta tuleepahan ikuistettua ihan oikeasti kaiken näköistä puuhailua, kun ei räpsiminen tuolla luurilla vaadi samanlaisia toimenpiteitä kuin järkkärin kanssa säätäminen.
Mutta joo. Elämä on ihan kivaa! On kevät!
Tsau!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)