Vähiin käy ennen kuin loppuu

Siis ei pyhä jysäys mitä vilskettä.

Marille sanoin heipat viime torstaina.

Perjantaina oli vika duunipäivä ja sitä juhlittiin kakkukahvein. Haikeana kyllä lähdin toimituksesta, toisin kuin Valtsusta taannoin kesän alussa, heh. Saman tien duunin jälkeen juoksin päätä pahkaa hakemaan frendiltä auton lainaan, sitten kotiin pakkaamaan tavarat, sitten hakemaan muutamat toverit kyytiin ja nokka kohti Kolhoa!

Viikonloppu meni tosiaan mökkeillessä, enkä olis kyllä voinut toivoa parempaa vikaa viikonloppua Suomessa. Oli ihan mahdottoman hauskaa ja yhyy, kaverit. ♥ Kyllähän noita hölmöläisiä ikävä tulee.

Omistin 54 kynsilakkaa ennen raakaa karsintaa. Nyt niitä olis lähdössä mukaan 23... Apua.

Tää viikko on ihan täynnä ohjelmaa. Eilen olin ihan vaan himassa ja kävin koko vaatekaapin läpi. Turhat kledjut heitin pusseihin, joita Sofi tuli tänään tonkimaan. Ennen sitä kävin kosmetologilla.

Sofia kasasi itselleen aivan järkyttävän kasan vaatteita, kenkiä, laukkuja, meikkejä ja ties mitä roinaa. Siis ihan niin valtaisan määrän, että sen piti soittaa faijansa hakemaan se autolla pois. Just ja just saatiin kahdestaan kannettua kasa auton takakonttiin.

Huomenna käyn kampaajalla, lounaalla pomon kanssa, tekemässä viime hetken hankintoja ja Stellan kanssa skumpalla.

Torstaina käyn loput huoneesta läpi, Anni tulee tsekkaamaan Sofian jättämät roinat ja illalla on Hetan läksiäiset.

Perjantai menee kokonaan pakkaillessa. Totesin, ettei mun matkalaukku edes mahdu tänne mun huoneeseen auki lattialle... Heh. Illalla käydään äidin ja pikkubroidin kanssa raflassa vikan illan ja mun synttäreiden kunniaksi.

Lauantaina kello 8.00 lähtee lento. Haluaisin, että tää viikko olisi jo ohi ja pääsisin matkalaukun kanssa huristelemaan kohti lentokenttää. Yllättäen pakkailu ja muu lähtövalmistelu ei edes stressaa mua yhtään, mutta ahdistaa elää tällaisessa kaaoksessa. Haluun jo lähteä!

P.S. Miksi Walk The Moon on niin jyty? En kestä.