Elossa ollaan!

Unohdin taidokkaana henkilönä läppärin laturin himaan, mikä on luonut pieniä haasteita tässä ensimmäisen viikon hulinoissa. Onneksi sain liittymän toimimaan jo sunnuntaina, joten oon voinut käyttää nettiä kännykällä, ja onneksi on ihania kavereita, jotka ovat lainanneet läppäreitään surkealle tekniikkariippuvaiselle Pinjalle.

Mutta siis! Viikon päivät olen täällä Stirlingissä majaillut, ja elämä hymyilee! Paikka tuntuu jo kodilta, vaikka en toisaalta yhtään osaa ajatella, että tulen asumaan muutaman seuraavan vuoden täällä.

Tällainen on näkymä mun huoneen ikkunasta. Tänään näin sateenkaaren.

Asuntola, eli kampuksen ghetto, ei ole niin kamala kuin kaupunkilegendat antavat ymmärtää. Asun ylimmässä eli viidennessä kerroksessa, ja kaikki mun kämppikset on vähintään 20-vuotiaita, mikä on äärimmäisen mahtavaa. Alempien kerrosten 18-vuotiaiden bileitä kuunnellessa vois hermo laulaa öisin, ellen olis ottanut mukaan kiitettävää kasaa korvatulppia.

Jaan keittiön ja suihkut/vessat 16 ihmisen kanssa, eikä se oikeestaan ole yhtään niin kamalaa kuin miltä se kuulostaa. :D Kaikilla on niin erilaiset aikataulut, ettei hellalle, vessaan tai suihkuun tarvitse oikeastaan koskaan jonottaa. Ainut haittapuoli on se, että keittiö on niin täynnä tavaraa, että se on koko ajan aikamoisessa sotkussa. Noh, pikkuvikoja.

Kaikki kämppikset on aika lailla mahtavia. Muutama viihtyy melkeinpä kaiken aikaa omissa oloissaan eikä ole osallistunut kitchen partyihin, mutta muuten muuten on kyllä tullut vietettyä näiden tovereiden kanssa aika paljon aikaa. Eniten tosin olen hengannut neloskerroksessa asuvan unkarilaisen Kittin kanssa - se raukka ei voi kestää kämppiksiään (17-18-vuotiaita skotteja), joten adoptoitiin se tänne meidän keittiöön.

Eka viikko on sujunut oikein mainiosti pientä flunssaa lukuun ottamatta. Tiistaina ja keskiviikkona piti ottaa kolmen päivän bileputken jälkeen pientä taktista lepoa ja nukkua flunssa pois. Sitten taas jaksoi! Vaikka meidän bileet on kyllä olleet huomattavasti rauhallisempia kuin alakerran tyyppien... Ollaan niin vanhoja.

Keskustassa oon ehtinyt käydä vain kahdesti, enkä siellä vielä osaa suunnistaa kuin akselilla kauppakeskus-dösäasema-juna-asema-Tesco. :D Pitää ottaa asiaksi tässä joku lähipäivä lähteä ihan vain pyörimään päättömästi, että tulisi paikat tutuiksi. Joku lähiviikonloppu haluun myös käydä linnavisiitillä.

Kampus on aivan älyttömän kaunis. Pitäis joku nätti päivä käydä oikein kunnon kävelyllä kuvailemassa. Käytiin tänään Kittin kanssa syöttämässä ankkoja ja joutsenia järven rannalla (juu, kampuksen keskellä on järvi) ja nähtiin myös jänönen. Jännittäviä luontoelämyksiä.

Skypetin tänään ekaa kertaa vanhempien kanssa, tosin en kyllä saanut jostain syystä puhelua toimimaan niin, että ne olis nähneet mun naamani... Noh, ainakin saatiin juteltua! Koti-ikävää ei vielä ole nimeksikään, katotaan muutaman viikon päästä. :D

Kaikki käytännön asiat alkaa olla aika lailla jo hoidettu. Ens viikon alussa mun pitäisi saada pankkikortti postissa, tilin avasin jo tällä viikolla. Ekojen luentojen perusteella koulunkäynti tulee olemaan kyllä erittäin mielenkiintosta. Ja työlästä. Koska en oo natiivi, täytynee tehdä vähän enemmän hommia. Ens viikko mennään jo kokonaan lukujärjestyksen mukaan, eli pitäis alkaa opiskella ihan oikeasti. :D

Tänään olin jopa suhteellisen produktiivinen ja siivosin sekä valmistauduin huomiseen journalismin luentoon. Pitää vielä tsekata politiikan seminaaria varten pari juttua, niin voin sitten siirtyä hyvissä mielin Orange Is the New Blackin pariin.