Havaittavissa on jonkin sortin koomailua. Onneks elämä voittaa pikkuhiljaa, koska tästä täytyy lähteä suihkun kautta Stellalle. Tiedossa on vika perinteinen Glee+nachos-ilta ennen kuin me molemmat karataan maailmalle. Mä Skotlantiin ja Stella kaukomaille.
Tässä alkaa olla kaikki lähtöjärkkäilyt pakkaamista lukuun ottamatta aika lailla tehty. Kurssivalinnatkin tein, enkä millään malttais odottaa, että pääsen opiskelemaan.
Enää kaks viikkoa duunia. Ens viikolla leikataan viisaudenhampaat, juhlitaan mun läksiäisiä ja synttäreitä, vika viikonloppu Suomessa kuluu frendien kanssa mökkeillessä ja sitten onkin viikko lomaa ennen lähtöä. En tiiä kuluuko aika liian hitaasti vai nopeasti. Ehkä vähän molemmin päin.
Oon huomannut suhtautuvani normaaleihin arkirutiineihin ja -juttuihin jo vähän sentimentaalisesti. Jotenkin takaraivossa jyskyttää koko ajan tiedostus siitä, että teen tiettyjä asioita viimeisiä kertoja pitkiin aikoihin. Istuin olohuoneen nojatuolissa yksi ilta ollessani yksin kotona ja mietin, miten kamala ikävä mulla tulee mun perhettä.
Onneksi äiti ja isi on tulossa lokakuussa käymään Stirlingissä. Vietetään silloin yhdessä viikonloppu myös Edinburghissa. Broidia ei yllättäen innostanut perhelomailu syksyisessä Skotlannissa. Sitä nään sitten jouluna Thaimaassa.
Hassua.
Samaistun täysin. Kaikkeen. Sydän tässä pettää kun tätä kaikkee kelaa.
VastaaPoistaJoooooo ei voi käsittää että alle kolmen viikon päästä oikeesti ollaan jo siellä. Iik.
Poista