The National Wallace Monument

Viikonloppuna piipahdin International Societyn kanssa pienelle retkelle Wallace Monumentille, kuten viimeksi mainitsin.

Pytinki sijaitsee läheisellä kukkulalla, jonne kapuaminen kävi ihan mukavasta pikakuntoilusta lauantaiaamupäivänä. Täältä kampukselta kukkulan juurella sijaitsevalle lipputoimistolle/kahvilalle kävelee ehkäpä vartin verran ja itse monumentille voi kavuta niinkin nopeasti kuin viidessä minuutissa - jos siis menee suorinta tietä. Me tehtiin pieni maisemareitti näköalatasanteen kautta ja kapuamiseen meni kymmenisen minuuttia.

Siellä se häämöttää.

Tällaisen metsän halki me tornia kohti hiippailimme.

Matkalla pysähdyttiin tosiaan pienelle näköalatasanteelle, ja jo sieltä oli kivat näkymät Stirlingiin.

The Torni.

Tällainen hauska heppu kertoi meille monumentin historiasta. Olin positiivisesti yllättynyt, koska tajusin kertomuksesta kaiken paksusta skottiaksentista huolimatta. :--D (Voiks suomeksi edes sanoa paksu aksentti?)

Sieltä seinältä kurkistaa vissiin itse herra William Wallace, jonka muistoksi ja kunniaksi koko pytinki on väsätty. Tyyppi on skottien kansallissankari, joka halus itsenäisyyttä ja johti vuonna 1297 taistelua englantilaisia vastaan Stirling Bridgellä. Sisukas jäbä. Itse monumentti on rakennettu 1800-luvulla. Mel Gibsonin tähdittämä Braveheart vuodelta 1995 muuten kertoo kyseisestä hepusta. Pitänee laittaa katseluun.

£8 sisäänpääsymaksu on mun mielestä aika paljon, mutta onneksi me saatiin edes vähän alennusta ja päästiin kapuamaan tornin loputtomalta tuntuvat portaat £6.20 hintaan. Kukkulalle voi toki kavuta ilman, että raahautuu itse torniin. Tornissa on esillä kansallissankari William Wallacen miekka, joitakin installaatioita ja historiallista selitystä, mutta paras anti oli kyllä ihan ylhäältä avautuvat näkymät. 

Korkealla oltiin. 

Jee, siellä näkyy meidän yliopisto! Taaimmaiset vaaleat rakennukset on asuntoloita (joo siis noi pienet tuhrut, en jaksanut alkaa zoomailla ja rajata kuvaa uudestaan), mä majailen aika lähellä oikeaa reunaa. Vähän enemmän etualalla oleva iso rykelmä vaaleita rakennuksia taasen on yliopiston rakennuksia.

Semmonen. Tornista alas kapuaminen oli jännittävä kokemus sekin, koska kierreportaikko oli varsin kapea. Päästä hitusen heitti, kun pääs takaisin tasaiselle maalle. Mutta oli ihan hauska retki!


P.P.S. Hermot menee tähän Bloggeriin, onko kuvien ja tekstin yhteen sovittamisen oikeasti pakko olla näin tuhottoman vaikeaa?? En enää jaksa, olkoon noin. Huoh.